maanantai 28. marraskuuta 2016

Kristillinen etiikka

Kristillinen etiikka usein korostaa voimakkaasti hyvän tekemisen tärkeyttä, eikä tyydy vain sanoman että älä tee pahaa. Kristillinen etiikka on ns. "Vaativaa" sillä se ei ainoastaan kehota rakastamaan läheisempiäsi, mutta myös vihollisiasi. Lähimmäisen rakkaus on kristillisen etiikan ydin.

Vanhasta testamentista kristinusko hyväksyy monia aatteita, ja yksi hyväksytyistä aatteista on Vanhan testamentin eettinen ydin, kymmenen käskyn laki:
1. Minä olen Herra, sinun Jumalasi. Sinulla ei saa olla muita jumalia.
2. Älä käytä väärin Herran, Jumalasi nimeä.
3. Pyhitä lepopäivä.
4. Kunnioita isääsi ja äitiäsi.
5. Älä tapa.
6. Älä tee aviorikosta.
7. Älä varasta.
8. Älä lausu väärää todistusta lähimmäisestäsi.
9. Älä tavoittele lähimmäisesi omaisuutta.
10. Älä tavoittele lähimmäisesi puolisoa, työntekijöitä, karjaa äläkä mitään, mikä hänelle kuuluu.  

Uuden testamentin etiikka sen sijaan on kristinuskon etiikkaa. Jeesuksen opetukset ja esimerkki ovat keskeisintä kristinuskon eettisessä opetuksessa.
Jeesus teki luonnollisen lain kultaiseksi säännöksi:

" Kaikki mitä tahdotte ihmisen tekevän teille, tehkää se heille. "

Jeesus tiivisti myös etiikan ytimen rakkauden kaksoiskäskyksi:

" Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi. Tämä on käskyistä suurin ja tärkein. Toinen yhtä tärkeä on tämä: Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. "

Rakkauden kaksoiskäskyä voidaan kutsua myös rakkauden kolmoiskäskyksi. Nämä kolme asiaa, joita tulisi rakastaa, ovat:

1. Jumala
2. Lähimmäinen
3. Ihminen itse

Eli ihmisen ei tule keskittyä niin täysin vain toisten rakastamiseen ja toisten edun ajattelemiseen, että unohtaa oman itsensä. Silloin nimittäin ihminen nopeasti väsyy ja myös hänen kykynsä auttaa muita heikkenee.


Uutinen liittyen kristilliseen etiikkaan: 

http://www.valomerkki.fi/uutiset/ylioppilaskirjoitukset-tarkastele-ihmiskauppaa


Maria 9a

1 kommentti:

  1. Kiitos, Maria. Selkeä kokonaisuus. Jatkossa, kun kirjoitat, yritä muuttaa alkuperäistä lähdettä vielä hieman enemmän itsesi näköiseksi. Nyt tekstin lopussa on joitakin suoria otteita alkuperäislähteestä. Omaan kirjoittamiseen ja toisen tekstin muokkaamiseen oman näköiseksi (eli käyttämiseen lähteenä) oppii, kun sitä harjoittelee. Tätä jatkamme keväällä!

    VastaaPoista