tiistai 29. marraskuuta 2016

Lähi-idän uskontojen etiikka

Lähi-idän uskonnot ovat monoteistisiä eli   yksi jumalaisia. Aika hahmotetaan lineaariseksi. Se on alkanut Jumalan luomistyöstä ja päättyy tuomiopäivään. Tällöin jokainen joutuu vastuuseen teoistaan ja päätyy niiden perusteella joko paratiisiin tai helvettiin. Ihmisen kohtalosta päättää viime kädessä Jumala. Ihminen on saanut erityisaseman luomakunnan hallitsijana. Siihen sisältyy vastuullisuus omista teoista ja valinnoista Jumalalle. Lähi-idän suuret uskonnot kohtaavat Jerusalemissa, joka on niin juutalaisten, kristittyjen kuin islamin pyhä kaupunki.

JUUTALAISUUS
Vanha testamentti kertoo, kuinka heprealaiset heimot joutuivat Niilin ja Keski-idän kulttuurien vaikutuksen alaisiksi, asettuivat lopulta Palestiinaan ja päätyivät palvomaan yhtä ja ainoaa profeettojen Jumalaa, joka teki heidän kanssaan liiton. Juutalaisuudessa Israelia pidetään Jumalan valittuna kansana. Juutalaisuus on monoteistinen uskonto : on vain yksi Jumala, Jahve. Juutalaisuudella ei ole perustajaa, tosin kantaisänä pidetään Abrahamia. Mooses on merkittävä, sillä hän välitti Jumalan lait israelaisille. Juutalaiset jaetaan kahteen ryhmään: askenasijuutalaisiin ja sefardijuutalaisiin. Askenasijuutalaisuus syntyi Saksassa ja Pohjois-Ranskassa ja levisi sieltä Itä-Eurooppaan ja Pohjois-Eurooppaan. Sefardijuutalaisuus syntyi Iberian niemimaalla ja levisi sieltä karkotuksen myötä 1400-luvun lopulla muualle Välimeren seudulle ja Hollantiin. Askenasijuutalaisuus ja sefardijuutalaisuus eroavat toisistaan joltain osin mm. Rituaalien suhteen.

KRISTINUSKO
Kristinuskon juuret ovat juutalaisuudessa,sillä Jeesus oli juutalainen ja suurin osa ensimmäisistä kristityistä olivat juutalaisia. Raamatun Vanha testamentti tulee Tanakista,juutalaisuuden ohjeellisesta teksti kokoelmasta. Suurin osa Uuden testamentin kirjoittajista olivat myös juutalaisia, jotka elivät tunnustaen ja levittäen kristinuskoa. Muita kansallisuuksia ensimmäisten kristittyjen joukossa oli ainakin samarialaiset  ja antiikin roomalaiset. Kristityille Vanhan testamentin profeettojen Messias-odotus toteutui kristinuskon keskushahmossa Jeesus Nasaretilaisessa. Juutalaiset näkevät Jeesuksessa uskonnollisen johtajan ja muslimit yhden profeetoista. Sen sijaan kristityille Jeesus on Jumalan poika ja vapahtaja, jonka välityksellä Jumala teki ihmisten kanssa uuden liiton.

 ISLAM
 Noin 600 vuotta kristinuskon jälkeen syntyi islam. Sen perustajan, profeetta Muhammedin, opetukseen vaikuttivat juutalaisuus ja kristinusko. Hän kunnioitti näitä kahta kirjauskontoa, mutta sai islamin mukaan uuden täydellisemmän ilmoituksen Jumalalta. Islam on tunnustajalleen kokonaisvaltainen elämäntapa. Uskonnollisen vakaumuksen ja rituaalin lisäksi islamiin kuuluu lain säätelemä yhteiskuntajärjestys. Siitä syystä se on myös poliittinen mahtitekijä. Islamin usko merkitsee Jumalan tottelemista, hänen käskyjensä noudattamista ja antautumista. Se merkitsee myös elämistä sovussa Allahin kanssa. Islam jakautuu kahteen pääsuuntaukseen, sunnalaisuuteen ja siialaisuuteen, joiden sisällä on puolestaan erilaisia koulukuntia ja lahkoja. Lisäksi on ahmadiyylaisia, ibadilaisia ja druuseja. Sufilaisuus on mystiikkaa korostava islamin suuntaus, jonka seuraajia löytyy niin siialaisten kuin sunnien joukosta.
 Matilda, Jenni 9b, bo 9e

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti