9.12.2016 Saharov-ihmisoikeusseminaari

Mahtavaa Pitskun ysit! 

Amnestyn kirjemaratoniin osallistuminen tuotti tulosta koulumme kohdalla. Saimme kutsun osallistua 9.12.2016 pidettyyn Saharov-ihmisoikeusseminaariin Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimiston tiloissa Kampissa. Kaikista Amnestyn kampanjaan osallistuneista mukaan pääsi kolme koulua.

9-luokkalaisten TET-viikoista huolimatta 15 oppilasta pääsi lähtemään tilaisuuteen yhdessä kirjemaratonia vetäneiden opettajien kanssa.

Itse tilaisuus sujui hyvin. Ensin saimme maittavan aamupalan ja kävimme toimittaja Rita Strömmerin kanssa lävitse aamupäivän kulkua. Neljä rohkeaa 9-luokkalaista - Amanda Huovila, Ilona Jääskeläinen, Kirsikka Räisänen ja Sini Hakala - edustivat kouluamme lavalla.

Tilaisuudessa oli puhumassa ja keskustelemassa kaksi europarlamentaarikkoa, Heidi Hautala ja Liisa Jaakonsaari. Seminaarin aiheena olivat ihmisoikeudet yleensä: tällä kertaa puheenvuorot keskittyivät erityisesti internetissä vellovaan vihapuheeseen sekä siihen, miten nuoret itse voivat vaikuttaa ihmisoikeuksiin. Poliitikot vastasivat toimittajan kysymyksiin laveasti. Nuoret pysyivät hienosti mukana ja vastailivat heille esittettyihin kysymyksiin terävästi.

Ohessa muutamia kuvia ja tunnelmia itse tilaisuudesta.

Hyvin vedetty ysit! :)

Maarit Pihkala Amnestysta kertoi Kirjeitä vapaudelle -kampanjasta.

Kaari Mattila Ihmisoikeusliitosta

Rita Strömmer haastattelee Amandaa ja Ilonaa.

Opettajat pääsivät myös haastateltaviksi.

Sini ohjeisti yleisöä kirjoittamaan solidaarisuuskortteja.

Paneelissa kouluamme edusti hienosti Kirsikka Räisänen.

Yhteiskuva kaikista osallistuneista.

Kiitos jaksosta ja hyvää TET-harjoittelua!

Kiitos teille kuluneesta jaksosta! Jaksoitte tehdä töitä hienosti. Olen lukenut teidän työnne täältä blogista. Hyvä te! Kirjoitin palautetta kommentteihin sekä Wilmaan tämän päivän tunnin kohdalle.

Amnestyn kirjemaratoniin osallistuminen tuotti hedelmää. Saimme kutsun Saharov-ihmisoikeusseminaariin 9.12.2016. Sinne lähtee 15 oppilasta meidän koulusta.

Lisätietoa tapahtumasta löytyy täältä:

http://www.europarl.fi/fi/tapahtumat/tapahtumat2/tapahtumat2016/saharov.html

Tilaisuutta voi myös seurata suorana internetistä tästä linkistä: Saharov-tilasuus

Mahtavaa työtä kaikilta! 

Ilman jokaisen panostusta emme olisi tähän kyenneet.

Ohessa päivän mediabongaus. Huumoria varmasti: mutta onko mautonta vai ei? Sitä voi jokainen miettiä.

Mukavaa TET-jaksoa kaikille. 

Keväällä jatketaan ihmisoikeuksien parissa!

Lähi-idän uskontojen etiikka

Lähi-idän uskonnot ovat monoteistisiä eli   yksi jumalaisia. Aika hahmotetaan lineaariseksi. Se on alkanut Jumalan luomistyöstä ja päättyy tuomiopäivään. Tällöin jokainen joutuu vastuuseen teoistaan ja päätyy niiden perusteella joko paratiisiin tai helvettiin. Ihmisen kohtalosta päättää viime kädessä Jumala. Ihminen on saanut erityisaseman luomakunnan hallitsijana. Siihen sisältyy vastuullisuus omista teoista ja valinnoista Jumalalle. Lähi-idän suuret uskonnot kohtaavat Jerusalemissa, joka on niin juutalaisten, kristittyjen kuin islamin pyhä kaupunki.

JUUTALAISUUS
Vanha testamentti kertoo, kuinka heprealaiset heimot joutuivat Niilin ja Keski-idän kulttuurien vaikutuksen alaisiksi, asettuivat lopulta Palestiinaan ja päätyivät palvomaan yhtä ja ainoaa profeettojen Jumalaa, joka teki heidän kanssaan liiton. Juutalaisuudessa Israelia pidetään Jumalan valittuna kansana. Juutalaisuus on monoteistinen uskonto : on vain yksi Jumala, Jahve. Juutalaisuudella ei ole perustajaa, tosin kantaisänä pidetään Abrahamia. Mooses on merkittävä, sillä hän välitti Jumalan lait israelaisille. Juutalaiset jaetaan kahteen ryhmään: askenasijuutalaisiin ja sefardijuutalaisiin. Askenasijuutalaisuus syntyi Saksassa ja Pohjois-Ranskassa ja levisi sieltä Itä-Eurooppaan ja Pohjois-Eurooppaan. Sefardijuutalaisuus syntyi Iberian niemimaalla ja levisi sieltä karkotuksen myötä 1400-luvun lopulla muualle Välimeren seudulle ja Hollantiin. Askenasijuutalaisuus ja sefardijuutalaisuus eroavat toisistaan joltain osin mm. Rituaalien suhteen.

KRISTINUSKO
Kristinuskon juuret ovat juutalaisuudessa,sillä Jeesus oli juutalainen ja suurin osa ensimmäisistä kristityistä olivat juutalaisia. Raamatun Vanha testamentti tulee Tanakista,juutalaisuuden ohjeellisesta teksti kokoelmasta. Suurin osa Uuden testamentin kirjoittajista olivat myös juutalaisia, jotka elivät tunnustaen ja levittäen kristinuskoa. Muita kansallisuuksia ensimmäisten kristittyjen joukossa oli ainakin samarialaiset  ja antiikin roomalaiset. Kristityille Vanhan testamentin profeettojen Messias-odotus toteutui kristinuskon keskushahmossa Jeesus Nasaretilaisessa. Juutalaiset näkevät Jeesuksessa uskonnollisen johtajan ja muslimit yhden profeetoista. Sen sijaan kristityille Jeesus on Jumalan poika ja vapahtaja, jonka välityksellä Jumala teki ihmisten kanssa uuden liiton.

 ISLAM
 Noin 600 vuotta kristinuskon jälkeen syntyi islam. Sen perustajan, profeetta Muhammedin, opetukseen vaikuttivat juutalaisuus ja kristinusko. Hän kunnioitti näitä kahta kirjauskontoa, mutta sai islamin mukaan uuden täydellisemmän ilmoituksen Jumalalta. Islam on tunnustajalleen kokonaisvaltainen elämäntapa. Uskonnollisen vakaumuksen ja rituaalin lisäksi islamiin kuuluu lain säätelemä yhteiskuntajärjestys. Siitä syystä se on myös poliittinen mahtitekijä. Islamin usko merkitsee Jumalan tottelemista, hänen käskyjensä noudattamista ja antautumista. Se merkitsee myös elämistä sovussa Allahin kanssa. Islam jakautuu kahteen pääsuuntaukseen, sunnalaisuuteen ja siialaisuuteen, joiden sisällä on puolestaan erilaisia koulukuntia ja lahkoja. Lisäksi on ahmadiyylaisia, ibadilaisia ja druuseja. Sufilaisuus on mystiikkaa korostava islamin suuntaus, jonka seuraajia löytyy niin siialaisten kuin sunnien joukosta.
 Matilda, Jenni 9b, bo 9e

Kiasman näyttely: Pahan jälkeen

Mielestämme Kiasman Pahan jälkeen näyttely oli todella ajatuksia herättävä.
Erityisesti kiinnostusta herätti kuvat tyttöjen ympärileikkauksesta.

Ympärileikkaus on heille osa kulttuuria ja jos tytöt ympärileikataan niin he pääsevät naimisiin. Tytöt ympärileikataan partakoneen terällä ilman minkäänlaisia puudutuksia. Leikkauksen jälkeen heillä on monenlaisia vaivoja. He voivat myös kuolla leikkauksen aiheuttamaan verenvuotoon.

On surullista että vieläkin ympärileikataan tyttöjä, mutta onneksi on niitä jotka vastustavat tätä.

Jenni ja Matilda 9b

Uskonnottomuus

Uskonnottomuudella tarkoitetaan elämänkatsomusta jossa ei ole uskonnollinen. Vuonna 2010 tehdyn tutkimuksen mukaan 20% Euroopan unionin asukkaista ei usko minkäänlaiseen Jumalaan, henkeen tai elämänvoimaan, vähiten Jumalaan uskovia oli tsekissä (16%). Eniten uskonnottomia ja ateisteja on Virossa.

Kirjemaraton ja solidaarisuustapahtuma

Kirjemaraton on ihmisoikeusjärjestö Amnestyn järjestämä kampanja, jossa on tarkoitus parantaa ihmisoikeuksien toteutumista kirjeiden avulla. Kirjeitä kirjoittamalla pyritään parantamaan sorrettujen ihmisten oloja. Mitä enemmän kirjeitä kirjoitetaan, sitä suurempi mahdollisuus on saada aikaan muutosta.

Tänä vuonna meidän koulun 9. luokkalaiset  osallistuivat kampanjaan kirjoittamalla kahdessa maassa tapahtuneiden ihmisoikeuksien loukkaamisen lopettamiseksi.

Toinen tapauksista on Malawissa asuva Annie Alfred (11v.), joka sairastaa albinismia (=perinnöllinen tauti, jossa iho ei tuota tarpeeksi pigmenttiä). Annie joutuu pelkäämään joka päivä henkensä puolesta, koska Malawissa jotkut uskovat, että albinismia sairastavien kehonosissa piilee taikavoimia. Sen takia heistä käydään kauppaa ja heitä tapetaan, koska kehonosista voi saada  valtavia summia.

Toinen tapauksista tapahtui Azerbaidzanissa Bayram Mammadoville ja Giyas Ibrahimoville, jotka ovat nuoria opiskelijoita. Heidät vangittiin, koska he arvostelivat Azerbaidzanin hallintoa avoimesti. Siitä syystä heitä ei kuitenkaan oikeasti voitu pidättää, vaan heidät lavastettiin heroiinin hallussapidosta piilottamalla heroiinia heidän tavaroidensa joukkoon. Nyt miehiä uhkaa 12 vuoden vankilatuomio keksityn syyn perusteella.

Kirjoitimme viikolla 46 englannin tunneilla kirjeitä näiden maiden presidenteille, jossa otettiin kantaa maiden tilanteisiin. Oppilaat saivat valita kummalle tapauksista he kirjoittivat. Aikaa oli yksi englannin kielen oppitunti.

Lisäksi kaikki yläasteen oppilaat saivat mahdollisuuden kirjoittaa solidaarisuuskortteja suoraan molempien maiden tapauksien henkilöille.

Korttien avulla voi tsempata ja rohkaista jaksamaan vaikeissa olosuhteissa. Meidän (tämän tekstin kirjoittajien) mielestä sekä Kirjemaraton että solidaarisuuskorttien kirjoittaminen ovat erittäin hyviä asioita, koska niiden avulla voi helposti ja vaivattomasti saada oppilaat innostumaan toisten auttamisesta. 
Kortteja kirjoitettiin välitunnilla parin 9.luokkalaisen toimeenpanosta.

Tässä kuvia tapahtumasta:

Ella, Heidi ja Sini 9a

Kiasma: Pahan jälkeen

Minusta Pahan jälkeen näyttely oli erittäin mielenkiintoinen. Minua puhutteli eniten kuvat naisista, äideistä jotka kertoivat: 

" Tämä on aina ollut osa kulttuuriamme. Tyttäreni ympärileikataan, jotta he pääsevät naimisiin. "

On mielenkiintoista kuulla että joissain paikoissa maailmaa, asiat joita pidämme itse julmina ja kamalina voidaan ottaa niin lempeästi, ja kutsua niitä osaksi kulttuuria. 

Olen kuitenkin helpottunut että maassa on naisia jotka vastustavat tyttöjen silvomista. Kenenkään ei pitäisi kärsiä, kuului se osa kulttuuriin tai ei. 

Maria 9a