Lapset töissä
Halusin kirjoittaa juuri lapsityövoimasta, koska se on ollut minulle aina erityisen ajatuksia ja tunteita herättävä aihe. Lapsityövoimaa käytetään yhä monessa maassa, vaikka sen lopettamisen eteen on tehty paljon töitä. Minusta se on todella väärin.
Tässä selitän keskeisiä käyttämiäni termejä. Kehitysmaa on maa, jossa elintaso on keskimäärin matalampi kuin rikkaassa maassa. Enemmistö kansalaisista on vähävaraisia, koulutus on puutteellista ja BKT eli bruttokansantuote on alhainen. Tällaisia maita on nykyään enimmäkseen Afrikassa, mutta vasta vähän aikaa sitten vielä kaikki Latinalaisen Amerikan ja Aasiankin valtiot luettiin kehitysmaiksi. Nykyään ne ovat kehittyneet sen verran, että niitä kutsutaan teollistuneiksi kehitysmaiksi. Teollisuusmaa taas tarkoittaa maata, jossa elintaso ja BKT on yleisesti korkea, julkiset palvelut hyvät ja jonka taloutta hallitsee teollisuus.
Hikipaja (englanniksi sweatshop) tarkoittaa työympäristöä, jossa työolosuhteet ovat länsimaisen käsityksen mukaan huonot. Hikipajoissa saatetaan työskennellä äärimmäisissä lämpötiloissa vaarallisten laitteiden ja materiaalien parissa ilman minkäänlaisia suojavälineitä. Monissa hikipajoissa tehdään pitkiä päiviä alle minimipalkalla. Lapsityövoiman käyttö hikipajoissa on yleistä.
Lapsityövoima tarkoittaa alaikäisten lasten tekemää fyysisesti, psyykkisesti, moraalisesti tai sosiaalisesti haitallista työtä, joka haittaa tai estää lasten koulunkäyntiä Näin määrittelee kansainvälinen työjärjestö ILO=International Labour Organization. ILO on jo vuonna 1919 perustettu YK:n alainen järjestö. ILO on tehnyt kansainvälisen sopimuksen, jonka mukaan työnteon ikäraja on 15 vuotta, mutta kevyttä ja lyhytkestoista työtä saavat tehdä jo 13-15-vuotiaat. Köyhimmille maille ILO on sallinut 14 vuoden ikärajan. Tällaista sallittua lasten tekemää työtä kutsutaan englanniksi nimellä child work. Työtä, joka on laitonta ja järjestäytymätöntä eikä noudata tätä sopimusta, kutsutaan lapsityöksi tai lapsityövoimaksi (child labour).
Lapsityövoimaa käytettäessä lapset työskentelevät enimmäkseen tehtaissa, viljelyksillä ja kaivoksissa, mutta myös yksityisissä kodeissa ja työpaikoissa. Lasten palkka on yleensä hyvin pieni suhteessa työn rankkuuteen, ja työolosuhteet ovat kurjat. Itse asiassa vain yksi viidesosa lapsityöläisistä saa palkkaa työstään.
Lapsityövoimaan liittyy muun muassa lasten palkka ja työolosuhteet, lasten saama koulutus sekä kyseisen maan varallisuus. Lisäksi aiheeseen liittyy se, miten lapsityövoiman käyttöön voi itse vaikuttaa omilla valinnoilla ja miten voi tietää, onko jonkin tuote valmistettu lapsityövoimalla vai ei. Myös yritysten oma vastuu ja valvonta siitä, ettei lapsityövoimaa käytetä on äärimmäisen tärkeä asia.
Unicefin mukaan maailmassa on noin 150 miljoonaa lapsityöläistä. Eniten lapsityövoimaa esiintyy kehitysmaissa ja teollistuneissa kehitysmaissa. Arviolta 61% kaikista lapsityöläisistä on Aasiassa, 32% Afrikassa ja 7% Latinalaisessa Amerikassa. Kuitenkin lapsityövoimaa käytetään jonkin verran myös teollisuusmaissa. Erityisesti lapsityövoiman käyttö on lisääntynyt Etelä- Euroopassa, kuten Italiassa ja Espanjassa sekä Keski- ja Itä-Euroopassa. On arvioitu, että Yhdysvalloissa on noin miljoona lapsityöläistä.
Lapsityössä lapsen terveys vaarantuu monin tavoin. Fyysistä terveyttä vaarantaa suurilta osin se, että lapset joutuvat usein työskentelemään erilaisten myrkyllisten kemikaalien parissa. Esimerkiksi puuvillapelloilla käytetään tuholaismyrkkyjä ja kaivoksissa lapset joutuvat hengittämään hiilipölyä. Työ voi olla fyysisesti erittäin raskasta ja vaarallista, kuten köysillä laskeutumista kaivoksissa, painavien tavaroiden nostelua tai vaarallisten koneiden kanssa työskentelemistä tehtaissa. Lapsi saattaa myös joutua raiskauksen tai nälässä pidon kohteeksi. Työpäivät ovat yleensä kohtuuttoman pitkiä, mikä lyhentää lasten yöunia. Sen takia jotkut lapset saattavat ajautua käyttämään muun muassa tupakkaa tai vastaavia aineita pysyäkseen hereillä työpäivän aikana.
Myös lapsen psyykkinen ja sosiaalinen terveys kärsii. Esimerkiksi lapsi, joka myy halpoja tavaroita julkisilla paikoilla kuulee todennäköisesti usein ilkeitä kommentteja työstään ja köyhyydestään. Lapsi, joka likaantuu helposti työssään, kuulee kommentteja ulkonäöstään ja vaateistaan. Lisäksi hän menettää mahdollisuutensa käydä koulua ja saada haluamansa ammatin. Työtä tekevä lapsi eristyy koulua käyvistä lapsista ja vähitellen myös muista lapsista. Lopulta lapsi saattaa olla täysin toivoton ja yhteiskunnasta syrjäytynyt, eikä näe tulevaisuudessaan mitään muuta kuin raskasta työtä.
Suurin syy lapsityövoiman käyttöön on maan köyhyys ja huono taloudellinen tilanne. Esimerkiksi, jos maa on joutunut pahaan velkakriisiin, julkisista palveluista ja koulunkäynnistä saatetaan joutua leikkaamaan runsaasti. Jos maa on ollut köyhä jo ennen velkakriisiä, töiden löytäminen tulee entistäkin vaikeammaksi, ja suuri määrä ihmisiä jää työttömiksi. Kun aikuisilla ei ole töitä, heillä ei ole varaa maksaa lasten koulunkäyntiä. Pelkästään ruoan hankkiminen koko perheelle voi olla ongelma. Tästä syystä yhä useammat lapset päätyvät töihin ansaitakseen lisätuloja perheilleen ja pitääkseen itsensä ja perheensä hengissä.
Pidemmän päälle lapsityövoiman käyttö kuitenkin kostautuu niin lapsille itselleen, heidän vanhemmilleen kuin valtiollekin. Kun työnantajat suosivat lapsityövoimaa, lapset valloittavat kaikki ne työpaikat, joissa aikuiset voisivat työskennellä. Lapsityöläisistä tulee ajan mittaan itsekin aikuisia, ja, koska he ovat raatanet koko lapsuutensa he ovat aikuisina huonokuntoisia ja kouluttamattomia. Tämä vain edistää köyhyyden ja työttömyyden kierrettä, eikä paranna maan taloudellista kilpailukykyä.
Vaikka kaikki lapsityövoimaa käyttävät yritykset varmasti tiedostavat lapsityöhön liittyvät haitat, he silti sallivat sen käytön. Köyhissä maissa tämä johtuu usein siitä, että jollakin yrityksellä menee taloudellisesti huonosti ja sen on saatava jotenkin pienennettävä kustannuksiaan. Lasten palkkaaminen on halvempaa kuin aikuisten, sillä heille maksetaan yleensä alle minimipalkan. Myös asenne lapsityövoimaa kohtaan on paljon suvaitsevaisempi kehitysmaissa kuin teollisuusmaissa, sitä pidetään joissain paikoissa jopa aivan tavallisena asiana.
Toisaalta myös jotkin maailmanlaajuisesti menestyvistä suuryrityksistä käyttävät lapsityövoimaa vain saadakseen tuotettua halvalla paljon erilaisia tuotteita. Yritykset kilpailuttavat eri valmistajat ja ostavat tuotteensa sieltä, mistä ne saa halvimmalla. Kun tuotteet on tuotettu halvalla, ne voidaan myös myydä halvalla, ja halpojen hintojen vuoksi tuotteita ostetaan enemmän. Tällaisia lapsityövoiman käytöstä kiinni jääneitä yrityksiä ovat ainakin Nestlé, Colgate-Palmolive, Unilever, H&M, Philip Morris, Walmart, Victoria`s Secret, Gap, Apple, Samsung, Microsoft, Volkswagen, Daimler AG, Disney, Forever 21 Hershey`s, Mars ja Nike. Edellä mainittujen vaatekauppojen lisäksi hikipajojen käytöstä ovat jääneet kiinni ainakin La Senza, Sears, Joe Fresh ja Marks and Spencer.
Omalla valinnalla siitä, minkälaisia tuotteita ostaa, voi itse vaikuttaa lapsityövoiman yleisyyteen. Kannattaa miettiä, onko tuotteessa tärkeintä sen hinta, vai se, miten se on tuotettu. Jos tuote on halpa ja tuotettu hyvin kaukana, ei oikeastaan koskaan voi olla täysin varma, onko tuotannossa käytetty lapsityövoimaa, vai ei. Tietyissä tuotteissa on Reilun kaupan merkki, joka kertoo, että tuote on valmistettu ilman lapsityövoimaa ja työntekijöiden oikeuksista huolehtien. Reilun kaupan järjestö vahtii, että Reilun kaupan tuotannossa on noudatettu ILO:n sopimuksia, YK:n ihmisoikeuksia ja lapsen oikeuksia.
Lisäksi, jos haluaa olla varma, ettei vahingossakaan osta lapsityöllä valmistettua tuotetta, kannattaa suosia kotimaista. Esimerkiksi Joutsenmerkki ja avainlippumerkki kertovat, että tuote on valmistettu Suomessa ja sen raaka-aineet ovat enimmäkseen suomalaista alkuperää. Vaatteissa ei kuitenkaan ole tällaisia merkkejä, ja jos haluaa varmistua ostavansa reilulla työllä valmistetun vaatteen, kannattaa ostaa harvemmin kalliimpia ja pitempään kestäviä vaatteita.
Minun mielestäni lapsityö on kamala asia, jota tulisi välttää kaikin keinoin. Emme tule ajatelleeksi sitä jokapäiväisessä elämässämme kovin paljon, sillä asumme Suomessa, jossa ei voisi kuvitellakaan käytettävän lapsityövoimaa. Meillä on lähes aina jonkin verran ylimääräistä rahaa, jolla voimme mennä ostamaan vaikkapa vaatteita tai herkkuja. Kun olemme tottuneet aina ostamaan hetken mielijohteesta, emme helposti tule ajatelleeksi, mitä tuote on vaatinut sen valmistajalta.
Minun on myönnettävä, etten itsekään yleensä ajattele lapsityöläisiä käydessäni kaupassa. Minun kuitenkin pitäisi varmaan alkaa ajatella sitä enemmän nyt, kun olen itse tutustunutkin aiheeseen. Oikeasti en voi täysin ymmärtää lasten oloja, sillä olen aina asunut teollisuusmaassa, mutta sen perusteella, mitä olen kuullut ja nähnyt eri ihmisiltä ja mediasta, en haluaisi sellaista tulevaisuutta omille lapsilleni. On väärin, että lapsi ei saa itse päättää, saako koulutusta vai ei. Se millainen koko elämä on, määräytyy vain sen perusteella, mihin maahan ja yhteiskuntaluokkaan on syntynyt. Sillä aikaa, kun me katsomme TV:tä ja syömme itsemme ylipainoisiksi, lapset kehitysmaissa raatavat itsensä näännyksiin, jotta me, jo valmiiksi rikkaat saisimme lisää ruokaa, vaatteita ja asioita, jotka viihdyttävät meitä, kun meillä on tylsää.
Tällaisia miettiessä tulee selväksi, kuinka epäreilu maailma on, kuinka epätasaisesti vauraus on jakautunut. Toivoisin, että tajuaisimme jossain vaiheessa oikeasti, että meidän täytyy alkaa jakaa rahaamme. Ei auta paljon, jos vain puhutaan, meidän täytyy myös toimia. Mutta koska suuria muutoksia ei synny yksin, meidän täytyy yhdessä muistuttaa toisiamme näistä asioista, että alkaisimme muistaa maiden välisen epäreiluuden. On reilua, että mekin muistamme sen, lapsityöläiset muistavat sen joka päivä.
Lapsityössä on myös ristiriitansa. Sen lisäksi, että lapsityö on väärin ja aiheuttaa vahinkoa lapsille, aikuisille ja lapsityötä käyttäville valtioille, siihen liittyy moraalisia ongelmia. Kun lapsityön kitkemiseksi tehdään paljon töitä ja saadaan joku yritys sanomaan irti lapsityöläisensä, ongelmat eivät lopu siihen. Lapsityövoiman vastustajat aiheuttavat tietämättään harmia lapsille viemällä heidän työpaikkansa. Kun lapsilla ei ole töitä, heillä ei ole sitäkään rahaa, mitä heillä oli ennen. He joutuvat hankkimaan rahansa prostituution, rikollisuuden ja erilaisten katuammattien keinoin. Toinen vaihtoehto on nälkiintyminen. Tällaiset ammatit ovat vaarallisempia ja paljon huonompia vaihtoehtoja lapselle itselleen kuin työskenteleminen tehtaassa tai viljelyksellä lapsityöläisenä.
Tämän takia lapsityötä ei kannattaisikaan yrittää pysäyttää kuin seinään. Totuttuja tapoja ei saa muutettua kertaheitolla. Parempi vaihtoehto olisi edetä askel kerrallaan. Kun yritys jää kiinni lapsityövoiman käytöstä, sen sijaan, että se erottaisi heti kaikki lapsityöläiset, se voisi yrittää saada lapsille lyhyemmät työajat niin, että lapset saisivat mahdollisuuden käydä koulua työn ohella. Työt voisi esimerkiksi jakaa niin, että sillä aikaa, kun lapset olisivat koulussa, vanhemmat tulisivat tekemään työt lasten puolesta. Myös lasten työolosuhteita voisi yrittää parantaa pikku hiljaa. Jos yritykset panostaisivat enemmän ihmisten informoimiseen, puhuisivat avoimesti tuotteitansa valmistavien työnantajien kanssa ja ehdottaisivat uusia reiluja menetelmiä lapsityövoiman sijalle, lapsityövoima voisi olla selätetty paljon nopeammin kuin uskoisi.
LÄHTEET:
IKEA FOUNDATION- Lapsityövoiman käytön ehkäisy, 20.02.2017 http://www.ikea.com/fi/fi/ts_dynamic/dynamiclist/filt_nel_glob?filter=1276842077138
Nina Jaatinen, Kaleva.fi, 05.05.2008 http://www.kaleva.fi/uutiset/ulkomaat/kiinan-tehtaat-kayttavat-hyvaksi-lapsityovoimaa/310728/ 19.02.2017
Danny Zane, Julie Irwin, Rebecca Walker Reczek, Harward Business Review, 28.01.2016https://hbr.org/2016/01/why-companies-are-blind-to-child-labor
David Macintyre, TheRichest, 07.08.2014 http://www.therichest.com/rich-list/most-shocking/10-major-clothing-brands-caught-in-shocking-sweatshop-scandals/
Hannah Lamarque, CareerAddict, 10.10.2016 http://www.careeraddict.com/10-companies-that-still-use-child-labor
Peter Bengtsen ja Laura Paddison, The Guardian, 28.07.2016 https://www.theguardian.com/sustainable-business/2016/jul/28/cosmetics-companies-mica-child-labour-beauty-industry-india-
KEPA-Lapsityövoiman hyväksikäyttö, kirjoittanut Päivi Mattila, löydetty 20.2.2017 https://www.kepa.fi/tiedostot/julkaisut/lapsityovoiman-hyvaksikaytto.pdf
Titta Putus-Hilasvuori, Jari Ukkonen, Matti Ojakoski, Yhteiskunta NYT 9, WSOY, 2008, Helsinki, Kuopio, Oulu
Ella 9A
